Mä olen pitkin päivää seurannut toinen toistaan mageempia muoti- musiikki ja lifestyleblogeja ja huomaan nyt olevani ihan eksyksissä, että mikäs tämä oma on. Pitäiskö sitä keskittyä johonkin yhteen osa-alueeseen, vai kirjotella jatkossakin ihan vaan, mitä mieleen tulee ja pitää aiheet vapaina? Entä jos sitä keskittyy vain yhteen osa-alueeseen, ni mihin hittoon sitten muka? Mä olen jossain tainnut todetakin, että on paljon asioita, joista mä pidän ja joihin mä tykkään kuluttaa aikaani, mutta että jaksaisinko mä jakaa vaan yhenlaisia postauksia, onkin asia toinen. Ja että jaksaisinko mä edes tehdä jotain yhtä asiaa sen vertaa, että sen vuoksi kannattaisi blogia kirjoittaa. Onhan mulla toki tuo lapsi ja kissa, joiden ympärille tän voisi kasata, mutta kun toistaiseksi melkein joka päivä on niiden osalta samanlainen, on varmaan vähän turhaa lähteä kirjottelemaan niistäkään: "kissa käväisi kotona syömässä ja harjattavana" ja "tänää tyttö söi, nukkui ja kakkasi" siistii.
Muodista puolestaan olis tosi kiva kirjottaa, mutta ei taida sanottavaa löytyä blogin vertaa ja lisäksi mä olen itse aivan järjettömän huono pukeutumaan. Oikeesti. Meikeistä, hiuksista ja kynsistäkin olis kiva pitää blogia, mutta taitaa olla sama juttu kun pukeutumisen kanssa (paitsi hiusten saralta, niitä mä kyllä osaan laittaa ja niistä mä tiedänkin yhtä jos toista, että ehkä mä hissukseen muutan tän jonkunlaiseks tukkablogiks? Tai sitte en.). Näin pienellä aasinsillalla, mikä fakki siinä on, että ihmiset, jotka eivät hitto osaa edes itse pukeutua, rupeavat tunkemaan blogeihinsa juttuja ja tietoa muodista ja tyylistä?! Menee ainakin mun silmissä kovasti uskottavuus. Ei sillä, on toki paljon asioita, joita mäkään en osaa tai tajua, mutta joista silti voi jotain sanoa, koska siis onhan mullakin silmät päässä, mutta kun kyseessä on esim. pukeutuminen, mikä nimen omaan vaatii sitä silmää, mun on vaan naurettava, kun joku kertoo joku jätesäkki päällään muodista ja sen päivän vitjan upeesta asustaan, kuinka hän on siinä kiristänyt vaikka jätesäkin jollain narulla kiinni. Jeah.
Musiikkikin yleisesti ottaen kiinnostaa, mutta sitte mulla tulee niitä piiiiitkiä piiiiitkiä taukoja, kun ei yhtäkkiä oikein kuuntelekaan mitään ja nauttiii vaan hiljaisuudesta. Sama kirjojen ja leffojen kanssa.
Näin ollen mä ehkä pitäydyn vaan tässä vanhassa, ja kirjoitan kaikesta.
Eilen me Eevin kanssa tosiaan kipeiltiin koko päivä kotosalla - muksu itkeskeli ja inisi, mä tuijottelin leffoja ja paijailin. Tulipa katottua huimat kolme elokuvaa!
Changeling - Vaihdokas oli kyllä hurjan hyvä, jokseenkin tosi raaka ja ajatuksia herättävä. Sitä tekis mieli sanoa, että onneks noita ei tapahdu enää nykyaikana, mutta taitaapa niitä käydä. Oikein ravisutteleva tosi tarina, suosittelen ehdottomasti. Vähän surkeeta musta vaan oli, että eniten tunteita, myötätuntoa ja sääliä, herätti murhaajan telotus.
The bridges of Madison County on kyllä yks ihan kestosuosikeista, menee samaan kategoriaan noiden iki-ihanien Ylpeys & Ennakkoluulo, Humiseva Harju, The Notebook, Tyttö sinä olet tähti, Sovitus, Finding Neverland, Romeo & Julia, Pocahontas, Tristan & Isolde ja Moulin Rouge!:n kanssa. Että ehdottomasti kyllä suosittelen.
Legends of the Fall oli sitten kolmas leffa. Mä olen jo useampaan kertaan lykännyt sen kattomista, kun se alkuun on vaikuttanut niin kauheen tylsältä. Eilen sen sitte katoin ja VAU. Tosi hyvä teos ja ehdottomasti tuun sen vielä uudestaan katsomaan.
Mulla on kesken Reijo Mäen Vares - Jäätynyt enkeli, ja se on t-y-l-s-ä. Ei yhtään sen tyylinen kirja, mistä mä pitäisin ja nyt yritänki vaan pakolla saada sen luettua, että saan palautettua tuonne Tuomakselle joskus, Tuomas kun on kovasti sitä mieltä, että se on harvoja hyviä kirjoja ja ehdottomasti lukemisen arvoinen. Joopajoo. Mä teille lukemisen arvoiset näytän (no oikeesti, esim. Margit Sandemon Jääkansan tarina -sarja on ihan huippu hyvä!).
Vielä pari sanaa perjantain The Häistä.
Kate oli ihan upee ja halattavan näkönen, ja se myöhemmin päällä ollut iltamekko oli must have! Sen sijaan minen jaksa käsittää, hittojako ne siitä Pipasta jauhavat, eihän se ollut minkään näköinen ja jäi ihan siskonsa varjoon.
Ja okei, perään ehkä vielä hyvä biisi:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti